perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kehitystä havaittavissa



  
Oon omistanu tän Kiralle, joka on Sonjulin kanssa lähdössä tänään Kyprokselle ja mä jään tänne kylmyyteen :D


Hevoset viettää laidunelämää; kentän vieressä! Tämä on tarkoittanut siis hyvin ahkeraa treenaamista, joka on tuottanut näinkin lyhyessä ajassa tulosta. Ratsastuksellisesti ja hevosten mahat on myös hyötynyt laiduntamisesta...
Nyt kun ajattelen millainen hevonen mulla oli syksyllä, olen suoraan sanottuna ylpeä siitä, millaisella hevosella ratsastan nyt. Olen itse oikeastaan todella huono ratsastaja ja silti me ollaan kehitytty näin paljon! Nyt mulla on hevonen jolla pystyy ratsastamaan, eikä vaan koittaa selviytyä hengissä. Pystyn vaatimaan pikku hiljaa enemmän ja enemmän ja Liekkihän tekee. 

Laukka on ollut meille suurin murhe. Aluksi kukaan ei edes tiennyt mitä askellajia Liekki esitti, se meni etupainoisena ja kahtasataa. Toivottiin vaan ettei kaaduta ja että se hidastaisi joskus. Laukan nostot oli laukkaan ajolähtöjä. Nyt lähes vuoden jälkeen nostot ovat edelleen hankalia, käynnistä saadaan joskus hyviä. Ravissa jalat vaan menee sekasin :D Oon nyt tajunnut, että jos haluan, että laukka kehittyy joskus, mun pitäisi mennä muutakin kuin ympyrää. Oon siis tehny kaheksikkoja, "lävistäjä kaheksikkoja" kolmikaarisia, suoria... En oo kokeillukkaan vastalaukkaa, vaan esim. kaheksikolla nostan keskellä aina uuden. Lävistäjiä oon laukannu jonkin verran, koska huomasin, että ne on meille tosi hankalia.

Oikea laukka on selkeästi helpompaa kuin vasen. Vasemmassa Liekki edelleen painuu helposti etupainoiseksi ja lähtee kiitämään tuttuun tapaan. Mutta oikea laukka alkaa jo muistuttamaan laukkaa! Poikkeuksena eilen vasen oli lähes parempaa kuin oikea. Olin niiiiin ilonen, vaikka eilen meillä ei oikeen sujunut, niin laukat oli ihan parhaimmasta päästä mitä ollaan päästy. 


Liekki painuu ravissa todella helposti kuolaimen alle, näin se pääsee pakoon tuntumaa --> vauhti kiihtyy. Nyt painuminen on todella vähäistä ja osaan puuttua asiaan paljon paremmin kuin ennen. Ratsastettavuus on parantunut selkeästi samalla kun painuminen on vähentynyt. Nyt Liekki kantaa itseään pätkiä todella hyvin, kunnes väsyy. 

Ehkä vielä jonain päivänä me päästään kouluradoille, mutta sitä ennen iloitsen jokaisesta pienestä hyvästä hetkestä, ne saa jatkamaan.
Esim. tässä kuvassa Liekki on kovaa vauhtia painumassa, mutta ei ole läheskään yhtä paha kuin ennen!    
















2 kommenttia: